Sundveien maadthskuvle Röörosisnie. Guvvie: Tore Østby.

Reerenasse sæjhta siebriedahkem ånnetji ånnetji jïh gïehtjedimmien nuelesne rïhpestidh

–Ektesne libie buektiehtamme vijrusem gïehtjedidh, jïh dan åvteste maehtebe siebriedahkem ånnetji ånnetji rïhpestidh. Edtjebe dam ektesne darjodh, gïehtjedimmien nuelesne jïh guhkiebasse, staateministere Erna Solberg jeahta.

Maanagïerth, 1.- 4. daltese maadthskuvlesne jïh SEÖ sijhtieh rïhpesidh vihth, jïh reerenasse sæjhta voerhtjen minngiegietjesne nihtemem jïjjedimmien vööste hæhtjosne hiejhtedh. Bietskiedæjjah jïh jeatjah gïehtelimmieh mah akti-akti- gaskesem utnieh åadtjoeh sijjen gïehtelimmine vihth aelkedh jis krïevenassh suetievaarjelimmieråajvarimmiej bïjre fulkieh. Jarkelimmieh sijhtieh ånnetji ånnetji sjugniehtovvedh voerhtjen.

Lissien reerenasse sæjhta jåarhkeskuvlh JÅA3-learoehkidie rïhpestidh mah barkoefaageles öörnegem skuvlesne fulkieh jïh JÅA2-barkoefaagelearoehkidie, jis daate maahta dorjesovvedh suetievaarjelimmiefaageles eensi vuekien mietie.

Nöörjen staateministeere Erna Solberg.

Reerenasse sæjhta baajedh studeenth jïh barkijh dåårrehtimmiebarkojne mah soejkesjen mietie edtjieh sijjen lohkemh jïh prosjekth galhkedh daan gïjren, jïh mah daarpesjieh dalhketjh nuhtjedh learoesijjesne, maehtieh bååstede båetedh universiteetide, jïlleskuvlide jïh faageskuvlide voerhtjen 27.b. raejeste. Dah tjuerieh seamma njoelkedassh fulkedh jovnesen bïjre goh barkoejieliedisnie, jïh hïejmeste barkedh gosse nuepiem utnieh dam darjodh.

Voerhtjen

–Annje mijjen ulmie lea koronavijrusem nåhkehtidh. Daelie vuejnebe råajvarimmieh aelkieh illedahkh vedtedh. Sïjhtem jïjnjh gyjhtelassh gaajhkesidie vedtedh mah stoerre barkoem dorjeme gosse hïejmesne orreme, jovnesem höölteme jïh suetiegeerjehtimmiem heerredamme. Daan stoerre barkoen gaavhtan maehtebe ånnetji ånnetji råajvarimmide jarkelidh, staateministere Erna Solberg jeahta.

Reerenasse sæjhta maanagïertide vihth rïhpestidh voerhtjen 20.b. raejeste jïh minngemes voerhtjen 27.b., jïh 1. – 4. daltese maadthskuvlesne jïh SEÖ voerhtjen 27.b. raejeste.

Faagedåehkieh nammoehtamme sjidtieh mah laavenjostosne Almetjehealsoeinstituhtine, Ööhpehtimmiedirektoraatine jïh siebriejgujmie maanagïertesne jïh skuvlesne edtjieh tjïelke bïhkedæjjam darjodh jïh lïerehtimmiem vedtedh guktie maahta suetievaarjelimmiem gorredidh. Gaskem jeatjah guktie maahta ööhpehtimmiem öörnedidh, jïh maanah veedtjedh jïh deelledh maanagïertesne.

Reerenasse sæjhta bïhkedassh vedtedh guktie råajvarimmieh dan seammalaakan sjidtieh goh gåarede abpe laantesne. Reerenasse sæjhta daejtie krïevenasside mieriedimmesne vihtiestidh.

Edtja nasjonaale kriterijh darjodh guktie edtja suetiegeerjehtimmiem gïetedidh maanagïertesne jallh skuvlesne.

Faalenasse gaajhkesidie

– Eejhtegh, maanah jïh barkijh edtjieh jearsoe årrodh rïhpestimmie jearsoeslaakan dorjesåvva. Dah edtjieh hijven jïh tjïelke bïevnesh åadtjodh guktie edtjieh suetiegeerjehtimmiem gaertjiedidh. Manne aavone doh unnemes maanah varke edtjieh åadtjodh bååstede båetedh maanagïertide jïh skuvlide, maahtoeministere Guri Melby jeahta.

Daate dïedte ij leah faamosne dejtie maanide mah leah vaahradåehkesne jïh dejtie maanide mah fuelhkielïhtsegigujmie jielieh mah leah vaahradåehkine, juktie vaahram itjmies skïemtjelassese giehpiedidh. Dah sijhtieh annje maajhööhpehtimmiem åadtjodh. Skuvle-aajhterh edtjieh annje skuvlefaalenassem vedtedh gaajhkide prååsehke maanide jïh noeride skuvlesne, aaj dejtie mah leah 4. daltesen bijjelen.

–Ulmie gaajhkh learohkh edtjieh maehtedh bååstede skuvlese båetedh giesien åvtelen, såemieslaakan, jis gåarede dam darjodh eensilaakan jïh suetievaarjelimmien vuekien mietie, Melby jeahta.

Ånnetji ånnetji jïh gïehtjedimmien nuelesne

Reerenasse sæjhta strategijem jïh råajvarimmide vuarjasjidh juktie koronavijrusem nåhkehtidh daamtaj.

–Ibie gæmhpoem vijrusen vööste vitneme, jalhts vååjnoe goh mijjieh ulmiem jakseme fïerhte almetje gaskemedtien ij jienebh goh aktem laanesth. Tjoerebe striengkies råajvarimmieh suetievaarjelimmien bïjre veanhtadidh guhkiem. Sïjhtebe siebriedahkem vihth rïhpestidh guhkiebasse jïh gïehtjedimmien nuelesne. Edtjebe dam ektesne buektiehtidh, healsoe- jïh hokseministere Bent Høie jeahta.

Dejtie healsoefaageles gïehtelimmide, gusnie akti-akti-gaskese, goh psykologh jïh fysioterapeuth, edtja bransjestandaardh suetievaarjelæmman evtiedidh rååresjimmesne Almetjehealsoeinstituhtine. Daah gïehtelimmieh maehtieh mahte goh sïejhmelaakan gïehtelidh gosse vihtiestamme krïevenassh suetievaarjelimmien bïjre fulkieh, jïh aaremes voerhtjen 20.b. raejeste.

Dejtie jeatjah suerkide gusnie akti-akti-gaskese, goh bietskiedæjjah jïh njaltjabåehtjierdæjjah, edtja suerkiestandaardh suetievaarjelæmman darjodh laavenjostosne Almetjehealsoeinstituhten jïh suerkien gaskem. Gïehtelimmieh mah vihtiestamme krïevenassh fulkieh maehtieh rïhpestidh easkah voerhtjen 27.b raejeste.

–Tjïelke standaardi gaavhtan suetievaarjelimmien bïjre, daah suerkieh maehtieh sijjen gïehtelimmine jearsoeslaakan gïehtelidh. Dan åvteste maehtebe råajvarimmide ånnetji ånnetji jarkelidh daelie, Høie jeahta.

Jïjjedimmie hæhtjosne

Reerenasse aaj sjæjsjalamme nihtemem hiejhtedh jïjjedimmien vööste hæhtjosne voerhtjen 20.b. raejeste.

– Ij sïjhth vielie bysvehtsem åadtjodh hæhtjosne jïjjedidh, men annje akte nasjonaale juvnehtimmie ij eejehtsfeeleminie mïnnedh, Bent Høie jeahta.

Råajvarimmieh

Maanagïerth jïh skuvlh

  • Voerhtjen 20. b.: Maanagïerth maehtieh rïhpestidh. Men krïevenasse lea maanagïerte maahta rïhpestimmiem darjodh suetievaarjelimmiefaageles jïh eensi vuekien mietie. Maanagïerth maehtieh tïjjem nuhtjedh voerhtjen 27.b. raajan rïhpestimmiem ryöjrehtidh jis daerpies. Bïhkedæjja sæjhta dorjesovvedh jïh lïerehtimmie vadtasåvva guktie maanagïerten aajhterh jïh barkijh tjïelke jïh vihties raerieh åadtjoeh guktie edtjieh suetievaarjelimmiefaageles jearsoelaakan barkedh.
  • Voerhtjen 27. b.: Skuvlh rïhpestieh 1. – 4. daltesasse maadthskuvlesne. Skuvle- eejehtimmieöörnege aaj rïhpeste. Jåarhkeskuvlh JÅA3-learoehkidie rïhpestieh mah barkoefaageles öörnegem skuvlesne fulkieh jïh JÅA2-barkoefaagelearoehkidie. Krïevenasse lea daate maahta dorjesovvedh suetievaarjelimmiefaageles eensi vuekien mietie. Bïhkedæjja jïh maahtoesoejkesje dorjesuvvieh guktie skuvle- aajhtere jïh barkijh tjïelke, vihties raerieh åadtjoeh guktie dah edtjieh sijjen barkoem darjodh. Daate dïedte ij leah faamosne dejtie maanide mah leah vaahradåehkine jïh dejtie maanide mah fuelhkielïhtsegigujmie vaahradåehkine jielieminie, juktie vaahram itjmies skïemtjelasside giehpiedidh. Dah sijhtieh jåerhkedh maajhööhpehtimmiem åadtjodh.
  • Voerhtjen 27. b.: Universiteeth, jïlleskuvlh jïh faageskuvlh rïhpestieh naan studeentide jïh barkijidie. Studeenth jïh barkijh dåårrehtimmiebarkojne mah leah galhkuveboelhken sijjen lohkemijstie jïh prosjektijste, jïh mah daarpesjieh dalhketjh learoesijjesne nuhtjedh, maehtieh åadtjodh bååstede båetedh universiteetide, jïlleskuvlide jïh faageskuvlide voerhtjen 27.b. raejeste. Dah tjuerieh dejtie seamma njoelkedasside fulkedh jovnesen bïjre goh barkoejieliedisnie, jïh hïejmeste barkedh gosse dej lea nuepie dam darjodh.

Hæhtjoeh

  • Voerhtjen 20. b.: Nihteme jïjjedimmien vööste eejehtimmie-eekesne ij leah vielie faamosne.

Gïehtelimmieh

  • Voerhtjen 20. b.: Gellie healsoefaageles gïehtelimmieh mah akti-akti-gaskesem utnieh, goh fysioterapeuth jïh psykologh, eah leah nuepiem åtneme sijjen gïehtelimmine ellieslaakan gïehtelidh. Daelie sijhtieh maehtedh vielie goh sïejhmelaakan gïehtelidh jis dah suetievaarjelimmien vihtiestamme råajvarimmieh fulkieh. Edtja bransjestandaardh evtiedidh rååresjimmesne Almetjehealsoeinstituhtine jïh suerkine.
  • Voerhtjen 27. b: Dïenesjh mah akti-akti-gaskesem utnieh goh bietskiedæjjah jïh njaltjabåehtjierdæjjah maehtieh rïhpestidh jis sijjen gïehtelimmien darjoeh krïevenassi suetievaarjelimmien bïjre. Rïhpestimmien åvtelen edtja suetievaarjelimmiekrïevenassh evtiedidh suerkien jïh Almetjehealsoeinstituhten gaskem. Jis maahta suerkielatjkoem suetievaarjelimmien bïjre fulkedh, dagkerh gïehtelimmieh maehtieh rïhpestidh aarebi goh voerhtjen 27.b.

Jeatjah råajvarimmieh

  • Eejhtegh/åelieh mah laanteraastaj rastah minnieh juktie sijjen unnebejaepien maanajgujmie årrodh eah edtjh sïejhme karanteenesne mïnnedh. Daate dallatjinie faamoem åådtje.
  • Nihteme kultuvre- jïh gaarsjelimmie- jïh jeatjah öörnedimmiej vööste mah eah vihkeles krïevenassh suetievaarjelæmman gorredh, sæjhta faamosne årrodh ruffien 15.b. raajan.
  • Maahta gaarsjelimmiedarjomh tjirrehtidh gosse Healsoedirektoraaten juvnehtimmieh fulkieh jovnesen jïh dåehkiej bïjre.
  • Tjïelth stillemem åadtjoeh hoksedh dah mah edtjieh karanteenesne jallh isoleradimmesne årrodh maehtieh hotellesne jallh jeatjah sijjesne årrodh maam tjïelte muana.
  • Skïemtjegåetieh edtjieh iemie gïehtelæmman ryöjrehtidh påaski mænngan.
  • Healsoedirektoraate edtja fylhkenålmajgujmie ektine hoksedh tjïelth iemie darjomigujmie nierhkieh healsoe- jïh hoksedïenesjisnie.
  • Tjïelth nænnoesåbpoe krïevenassem åadtjoeh prååsehke maanah gorredidh.
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on google
Google+